Väitöstutkimus

Naisen ääni - Manuaalisen käsittelyn ja äänenkäyttöön liittyvän luennon vaikutukset opettajien äänihyvinvointiin

Naisen ääni - Manuaalisen käsittelyn ja äänenkäyttöön liittyvän luennon vaikutukset opettajien äänihyvinvointiin (PDF)

Kirsti Leppäsen väitöskirja ilmestyi sarjassa Acta Universitatis Tamperensis (1629, Tampere University Press, Tampere 2011. ISBN 978-951-44-8491-9, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyi myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1091, Tampereen yliopisto 2011. ISBN 978-951-44-8492-6, ISSN 1456-954X.

Väitöstutkimus käsitteli hieronnan, äänenharjoittamisen ja äänenkäyttökonsultaation vaikutuksia opettajien äänentyöhyvinvointiin. Jatkotutkimusten tarkoituksena oli selvittää oliko eri tukitoimilla ollut, ja jos niin, millaisia vaikutuksia naisopettajien äänen akustisiin tai perkeptuaalisiin muuttujiin. Miten tukitoimet opettajien itsensä mielestä auttoivat? Seurantakyselyissä kartoitettiin onko tukitoimilla ollut työhyvinvointia ylläpitävä vaikutus? Näiden lisäksi kysytään kuinka kuormittavana opettajat kokevat äänen väsymisen näkökulmasta? Jatkotutkimusten tavoitteena on myös kehittää erilaisia äänenhuolto ja -hoitomenetelmiä.


LEHDISTÖTIEDOTE 3.2.2012 

FM Kirsti Leppäsen puheopin alaan kuuluva väitöskirja Naisen ääni - Manuaalisen käsittelyn ja äänenkäyttöön liittyvän luennon vaikutukset opettajien äänihyvinvointiin tarkastettiin 3.2.2012 klo 12 Tampereen yliopiston Linna-rakennuksen Väinö Linna -salissa, Kalevantie 5, Tampere. Vastaväittäjinä olivat LT, foniatri Juha Vintturi (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimi professori Anne-Maria Laukkanen (Tampereen yliopisto). 

Kirsti Leppänen on syntynyt Alavudella ja hän on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon 2006 Tampereen yliopistossa. Hän työskentelee logonomina ja kouluttajana omassa yrityksessään Tampereella. 

Puheääni on viestin kantoaaltona jokaiselle merkittävä. Opettajille ääni on tärkeä työn, vuorovaikutuksen ja sosiaalisen kanssakäymisen välineenä. Hyvän äänen yksi määritelmä on, että sitä on helppo tuottaa, se kuuluu, ja sitä on miellyttävä kuunnella. Äänenkäyttäjän näkökulmasta tärkeintä on äänenkestävyys ja äänentuoton vaivattomuus. 

Naisopettajia on suhteellisesti eniten peruskoulussa, ja naisilla on todettu esiintyvän ääniongelmia enemmän kuin miehillä. Foniatrin tutkimuksissa ääniongelmia todetaan esiintyvän keskimäärin viidesosalla työväestöstä. Naisopettajilla ääniongelmia aiheuttavat yksilölliset tekijät, ympäristö ja psyykkiset tekijät. Yksilöllisistä tekijöistä naissukupuoli ja hormonaaliset muutokset (raskaus) ja ikä vaikuttavat ääneen. Naisilla kurkunpään rakenteeseen liittyvällä tekijällä on vaikutusta, koska äänihuulivärähtelymäärä kaksinkertaistuu miesten äänihuulivärähdysten määrään verrattuna. Lisäksi äänentuottotapa, kuten runsaat puhemäärät ja voimakas tapa tuottaa ääntä, lisäävät äänenkuormittumisriskiä ja näiden seurauksena erilaisia ääniongelmia. 

Ääntä kuormittavat myös luokkahuoneen koko, melu ja kiire sekä stressi. Liiasta äänenkuormittumisesta palautumiseen vaikuttavat henkilön perinnöllisyystekijät, ympäristötekijät ja äänenkuormittumismäärä. Äänenkoulutusta on opettajille hyvin vähän, jos lainkaan opiskeluvaiheessa, ja yleensä ongelmat ilmenevät ensimmäisten työvuosien aikana. Äänenhuoltoon on kehitetty erilaisia menetelmiä. 

Tutkin väitöstutkimuksessani ”Naisen ääni –manuaalisen käsittelyn ja äänenkäyttöön liittyvän luennon vaikutukset opettajien hyvinvointiin” Leena Koskisen 1980-luvulla kehittämän Voice Massage™ -terapian (VM) vaikutusta äänentuoton alueen lihasten rentoutumiseen. VM-terapia kohdistuu kurkunpään, hengityksen ja purennan alueen lihasryhmille. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa eri rentouttavien toimien vaikutusta äänentuottoon ja selvittää, mitä vaikutusta VM:llä oli naisopettajien äänen tukitoimena verrattuna äänenkäytön luennon vaikutuksiin. Tutkimus on luonteeltaan laaja-alainen ja poikkitieteellinen ja VM-terapian vaikutusten arvioinnissa ainutlaatuinen. 

Tutkimus koostui neljästä osatutkimuksesta. Ensimmäinen oli pilottitutkimus, jossa selvitettiin yhden hierontakerran välitöntä vaikutusta äänentuottoon ja tätä verrattiin hoitopöydällä makaamisen, hiljaa istumisen ja reippaan kävelyn oletettavasti ääntä rentouttavaan vaikutukseen. Kolme muuta osatutkimusta olivat osa Työsuojelurahaston (TSR) projektia (103309), jossa kartoitettiin hierontasarjan (5 kertaa) vaikutuksia akustisesti, perkeptuaalisesti ja subjektiivisesti arvioituna. 

Seurantakyselyissä raportoitiin puoli vuotta ja vuosi tutkimuksen päättymisen jälkeen opettajien subjektiivisia arvioita omasta äänestä ja sen kuormittuvuudesta. Lisäksi opettajat itse arvioivat, mitä vaikutuksia eri tukitoimilla (äänenharjoittaminen, luento ja hieronta) oli ollut. 

Pilottitutkimuksen tulosten mukaan reipas kävely vaikutti ääneen, kun äänentuottolihakset aktivoituvat, mutta päinvastaisesti, kun istuttiin hiljaa tai levättiin hoitopöydällä. Hieronnalla todettiin olevan rentouttavaa vaikutusta selän, hartioiden ja kaulan alueen lihaksiin. Työsuojelurahaston (TSR) projektin naisopettajilla keskeiset tulokset kertovat, että VM-ryhmällä luennan keskimääräinen perustaajuus (FO) ei noussut lukukauden aikana, mutta luentoryhmällä akustisissa parametreissa oli nähtävissä nousua ja aktiviteetin lisääntymistä. Lisäksi subjektiivisissa arvioissa luentoryhmä arvioi äänentuoton vaikeutumisesta ja kurkkutuntemusten lisääntymisestä, kun VM-ryhmässä raportoitiin äänentuoton helpottumisesta, vaikka lukukauden aikana kurkun väsyneisyystuntemus lisääntyi.

Kuuntelutuloksissa lukukauden lopussa luentoryhmällä oli kuultavissa äänen kireyden lisääntymistä, mutta hierontaryhmällä sen vähenemistä. Tutkimuksen keskeiset tulokset antavat viitteitä siitä, että manuaalinen käsittely erosi muista rentouttavista toimista. Edelleen näyttää siltä, että manuaalinen käsittely vähentäisi lukukauden aikana kertynyttä kuormituksen määrää ja näin sillä olisi työkykyä ja äänen työkykyä ylläpitävä vaikutus. 

Äänihyvinvointi koostuu erilaisista osa-alueista: Äänenkäyttöön liittyvä luento lisää tietoa ääneen vaikuttavista tekijöistä ja antaa mahdollisuuden itse valita keinoja, joilla omaa äänihyvinvointia voi ylläpitää. Manuaalinen käsittely tarjoaa kosketuksen ja proprioseptiikan avulla mahdollisuuden äänentuoton alueen lihasten kireyksien poistamiseen ja lihaskireyksien ennaltaehkäisyyn. 

Äänenharjoittamisella voidaan saada työkaluja, joilla voidaan parantaa oman äänen kestävyyttä. Opettajien itsensä mielestä monipuolinen ja jokaisen erilaisia oppimistapoja ja mieltymyksiä huomioiva toimenpide olisi tärkeää, kun mietitään erilaisia äänihyvinvointimenetelmiä. Toiset toivoivat lisää tietoa äänenkäyttöön vaikuttavista tekijöistä, toiset systemaattista äänenharjoittamista, joka olisi voinut alkaa jo opiskeluvaiheessa. 

Äänenhuollon merkitys yleensä huomataan silloin, kun ääniongelmien takia tulee sairauspoissaoloja niin paljon, että ne haittaavat työyhteisön toimintakykyä. Opettajat toivoivat helpompaa pääsyä työterveyshuollon kautta erikoislääkärille. Pitkittäisseurannassa opettajat toivoivat lisää sellaisia toimia, jotka voisivat auttaa heidän ääntään jaksamaan työn vaatimuksissa. Toivottiin myös työnantajan osallistuvan hierontahoitojen kustannuksiin. 

Tutkimuksen avulla saatua tietoa voidaan osaltaan hyödyntää uudenlaisten äänihyvinvointiin tähtäävien toimenpiteiden kehittämisessä. Äänen ja kehon hyvinvointiin tulisi tarjota monipuolinen ja laaja-alaisempi näkökulma. Tähän haasteeseen pyrkii osaltaan vastaamaan tutkimuksen kuluessa syntynyt toimenpide-ehdotus ja osana sitä VoiceWell® -menetelmä, jonka tavoitteena on huomioida ihmisen ääni osana kehoa.
 
Lisätietoa väitöstutkimuksesta antaa FT, logonomi Kirsti Leppänen 050 5831965, voicewellkicka@gmail.com 

Artikkeleita VoiceWell-menetelmän taustalta


Laukkanen A-M., Ilomäki, I., Leppänen, K. & Vilkman, E. "Acoustic measures and self reports of vocal fatigue by female teachers." Accepted for publication in Journal of Voice. Online available 3.10.2006

Ilomäki, I., Leppänen, K., Kleemola, L-M., Laukkanen, A-M., Tyrmi, J. & Vilkman, E. "Relationships between self-evaluations of voice and working condition, background factors, and phoniatric findings in female teachers." Paper presented at Swedish and Finnish Voice Research Symposium, 5.11.2004, University of Tampere, Finland. Logoped Phoniatr Vocology 2008, 1-12, accepted 18 February 2008

Laukkanen A-M, Ilomäki I, Leppänen K, & Vilkman E. "Acoustic parameters and self-reported symptoms of vocal fatigue in female teachers before and after a working day in the beginning and in the end of a term." Paper presented The Voice Foundation, Annual Symposium ’Care of the Professional Voice’, Philadelphia, USA, June 2006

Ilomäki,I., Laukkanen, A-M., Leppänen, K. & Vilkman, E. "Effects of voice training and voice hygiene education on acoustic and perceptual speech parameters and self-reported vocal well-being in female teachers." Tuloksia esitelty Pan-European Voice Conference –kongressissa Hollannin Groningenissa 29.8.-1.9. 2007. Artikkeli Logopaedics Phoniatrics Vocology 2008;33(2):83-92.

Laukkanen A-M, Mäki E, Leppänen K. “Electroglottogram -based Estimation of Vocal Economy: ’Quasi-Output-Cost-Ratio’.” Accepted for publication in Folia Phoniatrica etLogopaedica 2008

Laukkanen, Anne-Maria – Leppänen, Kirsti – Tyrmi, Jaana & Vilkman, Erkki 2005. Immediate Effects of ‘Voice Massage’ Treatment on the Speaking Voice of Healthy Subjects (Pilottitutkimus). Folia Phoniatrica et Logopaedica vol. 57, nro 3, s. 163–172. Basel: S. Karger AG.

Leppänen, Kirsti – Laukkanen, Anne-Maria – Ilomäki, Irma & Vilkman, Erkki 2009. A Comparison of the Effects of Voice MassageTM and Voice Hygiene Lecture on Self-Reported Vocal Well-Being and Acoustic and Perceptual Speech Parameters in Female Teachers. Folia Phoniatrica et Logopaedica vol. 61, nro 5, s. 227–238. Basel: S. Karger AG.

Laukkanen, Anne-Maria – Leppänen, Kirsti & Ilomäki, Irma 2009. Self-Evaluation of Voice as a Treatment Outcome Measure. Folia Phoniatrica et Logopaedica vol. 61, nro 1, s. 57–65. Basel: S. Karger AG.

Leppänen, Kirsti – Ilomäki, Irma & Laukkanen, Anne-Maria 2010. One year follow-up study of self-evaluated effects of Voice MassageTM, Voice Training and Voice Hygiene Lecture in female teachers. Logopedics Phoniatrics Vocology vol. 35, nro 1, s. 13–18. Stockholm: Taylor & Francis.
Etsi